Lasten ja nuorten palvelut

Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus kasvaa turvallisessa ympäristössä, saada tukea kehitykseensä ja tarvittaessa myös apua oikea-aikaisesti. Valitettavasti nykytilanne ei aina vastaa tätä ihannetta. Mielenterveyspalveluiden saatavuus on riittämätöntä, oppilashuolto on ajoittain kuormittunut, ja perheiden tukipalvelut eivät aina tavoita niitä, jotka apua eniten tarvitsevat.

Siksi meidän on panostettava vahvemmin matalan kynnyksen palveluihin, jotka tavoittavat lapset ja nuoret ajoissa.

🔹 Matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut – Pahoinvointi ei saa edetä siihen pisteeseen, että nuori päätyy kriisitilanteeseen ennen kuin apua on saatavilla. Terapiatakuun toteuttaminen on tärkeää, jotta jokainen saa nopeasti ja helposti tukea ilman pitkiä jonoja. Koulujen, terveydenhuollon ja perheiden on toimittava yhdessä mielenterveysongelmien ennaltaehkäisemiseksi ja hoitamiseksi.

🔹 Opiskeluhuollon vahvistaminen – Kuraattoreilla ja psykologeilla on keskeinen rooli lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisessa. Heidän määränsä ja resurssinsa on turvattava, jotta jokainen oppilas saa tarvitsemansa tuen ilman kuukausien odotusaikoja. Oppilashuollon ja hyvinvointialueiden välistä yhteistyötä on tiivistettävä, jotta perheet saavat apua yhden luukun periaatteella ilman pompottelua eri palveluiden välillä.

🔹 Perheiden tukeminen ajoissa – Perheiden hyvinvointi on suoraan yhteydessä lasten ja nuorten hyvinvointiin. Varhainen tuki, esimerkiksi perheneuvoloiden palveluiden vahvistaminen ja lastensuojelun resurssien riittävyys, vähentää ongelmien kärjistymistä. Kun tuki on helposti saatavilla, voidaan ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja vahvistaa perheiden omia voimavaroja.

​Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus hyvinvointiin, ja meidän on yhteiskuntana varmistettava, että he saavat tarvitsemansa tuen ajoissa. Panostamalla matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin, oppilashuollon vahvistamiseen ja perheiden tukemiseen voimme ennaltaehkäistä ongelmien syvenemistä ja edistää lasten ja nuorten terveyttä.​

Valitettavasti nykytilanne ei aina vastaa tätä tavoitetta. Esimerkiksi Pohjois-Savon hyvinvointialueella lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin pääsyssä on ollut merkittäviä viiveitä. Itä-Suomen aluehallintovirasto antoi 12.3.2025 hyvinvointialueelle 400 000 euron uhkasakolla tehostetun määräyksen saattaa hoitoonpääsy lainmukaiseksi 30.9.2025 mennessä. Joissakin tapauksissa lapset ovat joutuneet odottamaan hoitoa jopa 250 vuorokautta ja nuoret 230 vuorokautta, mikä on kaukana terveydenhuoltolain edellyttämästä 14 vuorokauden hoitoonpääsystä. 

Tilanteen parantamiseksi on tärkeää varmistaa riittävät henkilöstöresurssit mielenterveyspalveluissa. Ns. terapiatakuun voimaantulo 1.5.2025 alkaen tulee todennäköisesti lisäämään hoidon tarvetta entisestään, joten on välttämätöntä, että työryhmien resurssit ovat riittävät vastaamaan kasvavaan kysyntään.

Hyvinvointialueella on tarjottava helposti saavutettavia mielenterveys- ja hyvinvointipalveluita, jotta oppilaat saavat tarvitsemansa tuen ajoissa. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä opettajien, koulukuraattorien, psykologien ja terveydenhuollon ammattilaisten välillä.​

Perheiden tukeminen on myös olennaista lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta. Tarjoamalla vanhemmille neuvontaa ja tukea kasvatukseen liittyvissä haasteissa voimme luoda turvallisen ja kannustavan kasvuympäristön lapsille. Varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisevät palvelut auttavat ehkäisemään ongelmien kasaantumista ja parantavat koko perheen hyvinvointia.​

Lastensuojelun resurssien turvaaminen on välttämätöntä, jotta apua tarvitsevat lapset ja nuoret saavat oikea-aikaista tukea. Riittävät resurssit mahdollistavat tehokkaan puuttumisen ongelmatilanteisiin ja tukevat perheitä haastavissa elämäntilanteissa.​

Yhteenvetona voidaan todeta, että lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen vaatii monialaista yhteistyötä, riittäviä resursseja ja ennaltaehkäisevien palveluiden vahvistamista. Panostamalla näihin osa-alueisiin voimme luoda paremman tulevaisuuden lapsillemme ja nuorillemme